Solidaarisuutta Latinalaiseen Amerikkaan

kirjoittaja

in

Lukuisissa Latinalaisen Amerikan maissa on nähty viime vuosina käänteitä vasemmalle, kun muun muassa laaja eriarvoisuus, köyhyys, puutteelliset julkiset palvelut ja ympäristökriisi ovat korostaneet ihmisten perustarpeisiin vastaavan vaihtoehton välttämättömyyttä. Oikeistolainen politiikka on onnistunut vain kiihdyttämään sosiaalisia ongelmia. Käänne vasemmalle ei ole kuitenkaan tapahtunut missään kovin helposti – oikeistovoimat pyrkivät jatkuvasti kampeamaan demokraattisesti valitut henkilöt pois tehtävistä.

nn

Käydään lyhyesti läpi tilanteita eri maissa.

nn

KOLUMBIASSA viime vuonna presidentinvaalien tulos oli historiallinen. Maan johtoon valittiin vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro ja varapresidentti Francia Márquez, josta tuli samalla historian ensimmäinen afrokolumbialainen ja toinen nainen kyseisessä virassa.

nn

Historiallisen asiasta teki vasemmiston voitto maassa, jossa perinteisesti oikeisto on pysyttäytynyt tiukasti vallassa. Petron ja Márquezin kansanliike mobilisoi paljon ihmisiä, erilaisista taustoista ja yli sukupolvirajojen, mukaan toimintaan muutoksen puolesta. Uuden hallituksen ja joukkoliikkeiden johdolla käynnistetyt uudistukset tähtäävät parantamaan muun muassa maan terveydenhuoltoa, koulutusta, eläkkeitä, työehtoja, alkuperäiskansojen oikeuksia ja ympäristönsuojelua.

nn

Oikeisto käyttää tuttuun tapaan mediaa hyväkseen johtaessaan harhaan ihmisiä ja levittäessään valheita. Maan oikeistolaiset viranomaiset ovat suuntaamassa perusteettomia tutkimuksia vasemmistolaisia kongressiedustajia ja presidenttiä kohtaan, tarkoituksenaan syöstä heidän tehtävistään tekaistujen väitteiden avulla.

nn

PERUSSA demokraattisesti kesällä 2021 valittu presidentti Pedro Castillo syrjäytettiin virasta maan kongressin toimesta viime joulukuussa. Ylipäätään yhteistyö presidentin ja oikeistoenemmistöisen kongressin välillä oli alusta alkaen arvatenkin hankalaa. Porvaristo masinoi median ja OAS:n (kapitalistinen Amerikan maiden liitto) tuella hallinnon heikentämisyrityksiä koko Castillon kauden ajan.

nn

Epäluottamusäänestyksen jälkeen virkaan astui varapresidentti Dina Boluarte, joka käänsi takkinsa eikä tukenut Castilloa tai jatkanut niiden tavoitteiden edistämistä, joiden puolesta kansa alun perin äänesti myös Boluarten toimimaan. Sen sijaan hän on esimerkiksi vastuussa rauhaa ja demokratiaa tukeneita rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kohdistetusta poliisin ja armeijan väkivallasta. Joukkoliikkeet ovat osoittaneet tukea syrjäytetylle presidentille sekä vaatineet Boluartea eroamaan ja maahan uusien parlamenttivaalien järjestämistä.

nn

ARGENTIINAN istuva varapresidentti ja entinen presidentti (2007-2015) Cristina Fernández de Kirchner on suosittu, kansanomainen ja edistyksellinen persoona, mutta häntä uhkaa kuuden vuoden vankeustuomio ja elinikäinen poliittinen virkakielto väitetyn korruption takia. Tällä hetkellä hänellä on suoja tuomiota vastaan varapresidentin virkansa myötä. Arvioiden mukaan on todennäköistä, että varapresidenttikauden jälkeen koittaa pitkät taistelut oikeudessa. Juuri kesäkuun alussa oikeus hylkäsi toiset Kircheriä vastaan nostetut syytteet rahanpesusta. Kirchner yritettiin murhata syksyllä 2022. Kirchnerin tukena on laajat joukkoliikkeet, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, rauhaa ja tasa-arvoa.

nn

BRASILIAN viimeisimmät presidentinvaalit voitti työväenpuolueen ehdokas ja presidentti vuosilta 2003-2010 Lula da Silva, joka vannoi virkavalansa 1. tammikuuta tänä vuonna. Virkaanastumisen jälkeen tammikuun alkupäivinä Brasiliassa nähtiin tyyliltään hyvin samankaltainen vallankaappausyritys kuin mikä Yhdysvalloissa tapahtui tammikuussa 2021 Donald Trumpin kannattajien toimesta. Vaalit hävinnyt entinen presidentti, ihmisvihamielinen porvari Jair Bolsonaro väitti vaaleja vilpillisiksi ja hänen kannattajansa tunkeutuivat kolmeen hallintorakennukseen maan pääkaupungissa. Ei liene yllättävää, että Bolsonaro ja Trump ovat hyvää pataa keskenään ja ovat poliittisesti hyvin samanlaisia. Vallankaappausyritys onnistuttiin kuitenkin kukistamaan Brasiliassakin.

nn

Kansat ja kansalaisyhteiskunnat kohti parempaa tulevaisuutta

n

Vasemmistolaisiksi tai vasemmalle päin kallellaan oleviksi voidaan nähdä hallitukset tällä hetkellä myös Kuubassa (fanitan!), Boliviassa, Hondurasissa, Meksikossa, Nigaraguassa ja Venezuelassa. Osassa maista hallitukset tekevät vasemmistolaisittain tarkasteltuna myös mielestäni vääriä ratkaisuja ja kyseenalaisiakin toimia. Kuitenkaan porvaristolle ja ulkovalloille mieluisat vaihtoehdot eivät tietenkään tarjoa parempaa tietä kansalle. Työtä ihmisten perustarpeiden täyttämiseksi, kansanvallan vahvistamiseksi sekä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi on tehtävänä kussakin maassa edistyksellisen kansalaisyhteiskunnan voimin yhteistyössä – sieltä muutokset parempaan kumpuavat!

nn

Eri Latinalaisen Amerikan maissa tapahtuneilla pyrkimyksillä kaapata valta, vauhdittaa rahavaltaa ja yksityistämisiä, sortaa joukkoliikkeitä ja halventaa demokratiaa, on ollut joko aktiivista tukea tai vähintäänkin hyväksyntää Yhdysvalloilta ja OAS:ltä. Siksi oikeistolaisilla vallankaappauspyrkimyksillä on ollut imperialistista luonnetta.

nn

Solidaarisuustoimijoilla ympäri maailmaa on tärkeä rooli kansojen itsemääräämisoikeuden ja rauhan puolustamisessa sekä työläisten oikeuksia ja ympäristöä tuhoavan ylikansallisen bisneksen ja Yhdysvaltojen asettamien kansojen asemaa kurjistavien kauppasaartojen ja pakotteiden vastustamisessa.

nn

¡Hasta la Victoria Siempre!


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *