Puheenvuoroni DSL:n opintokeskuksen osuustoimintatilaisuudessa Stoassa 18.3.
Osuuskunnissa on niin paljon puhuttavaa, että aivan kaikkien pitäisi puhua enemmän osuuskunnista. Tänä päivänä osuuskuntien ominaisuudet ja erityispiirteet verrattuna muihin yrityksiin on yleisesti ehkä hieman hämärtynyt ja jäänyt vähemmälle huomiolle. Mutta sitä suuremmalla syyllä loistavaa, että tämänkaltaisia tilaisuuksia meillä on.
Se mitä työväenliike on aina nähnyt osuustoiminnassa, on ihmisten omaehtoisen toiminnan keinot pitää työn tulokset omissa käsissään ja edistää demokratiaa. Historiassa työväen osuustoiminta on ollut konkreettinen keino työllistää itsensä ja tarjota palvelua muille työläisille. Nykyisen HOK-Elannon ja S-ryhmän historiallinen reitti ei kulje työväen osuusliikkeen tietä, mutta S-ryhmän osuuskauppoihin on liitetty työväen osuusliikkeen osia ja toimintoja. Nykypäivän HOK-Elannolla on siis varsin värikäs historia.
Osuustoiminnalla voidaan tuottaa ja myydä ilman ylimääräisiä välikäsiä ja kohentaa omaa toimeentuloa ja parantaa elinoloja. Tämä näyttää myös esimerkkiä siihen, miten ilman kapitalisteja ja perustoiminnasta ja arjesta vieraantunutta johtoa voidaan tehdä työväen omaa taloudellista toimintaa.
Osuuskuntana toimivalla taholla ei ole pakkoa tavoitella voittojen maksimointia vaan kärjessä voi olla sosiaalisia ja ekologisia perusteita. Tämä on keskeinen erottava tekijä osuustoiminnan ja sellaisen yritystoiminnan välillä, joka tavoittelee voittojen lisäämistä.
***
Se mikä osuustoiminnassa herättää toivoa ja mahdollisuuksia, on sen potentiaali rakentaa taloutta, joka panostaa oikeudenmukaisesti ihmisiin ja hyvinvointiin. Voidaanko sanoa, että HOK-Elanto edustaa tällä hetkellä ihmisiä varten toimivaa taloutta, vaikka vihreän bonuksen tilipäivä onkin kuukausittain? No ei. Ne kymmenet sentit tai ehkä muutamat eurot ei kovinkaan monille ihmisillä anna tunnetta, että tässä ollaan mukana toisenlaisessa kauppatoiminnassa.
Kuitenkin tällä potentiaalilla voitaisiin haastaa – ja monet pienemmät osuuskunnat Suomessakin jo haastaa – kapitalistisen systeemin toimintalogiikkaa, joka kasaa pääomia harvoille, kaupallistaa kaiken, haluaa halpuuttaa työehtoja ja kaventaa työntekijöiden oikeuksia. HOK-Elannossa jäsenet on niitä, joille pääomia teoriassa kasataan, mutta jäsenet ei niistä pääse nauttimaan paljoa sen enempää kuin voittoja kasaavan Keskon plussapisteistä, koska bonuksetkin maksetaan ostosten mukaan.
Ratkaisuna tähän ei tietenkään ole se, että jäsenistä aletaan puhumaan bisneskielellä osakkeenomistajina, vaikka S-ryhmässä me olemmekin jo asiakasomistajia. HOK-Elannon ja S-ryhmän ei tule pyrkiä toimimaan kuten sen kauppaketjukilpailijat vaan toteuttaa erilaista linjaa – alentaa peruselintarvikkeiden ja muiden välttämättömyystuotteiden hintoja sekä ylläpitää ja kehittää lähikauppojen verkostoa alueellisesti oleellisina palveluina eikä ainoastaan taloudellisen hyödyn motivaatiolla. Juuri tähän kauppaverkoston kattavuuteen liittyen esitettiin vaalikoneessa yksi väittämä. Osuuskuntien tulee olla yhteiskuntavastuullisuuden kärjessä sekä toteuttaa rakenteisiin meneviä ekologisia muutoksia.
Yksi tarvittava uudistus olisi bonusjärjestelmän muuttaminen oikeudenmukaiseksi. Jokaisesta eurosta pitää kertyä yhtä paljon bonusta eikä niin kuin nyt, että isoista ostoksista saa korkeamman bonusprosentin. Nykykäytäntö suosii hyvätuloisia ja ylikulutusta.
Osuustoiminnalla on siis paljon muutoskykyä, mutta se menettää sen kyvyn, jos se ei kyseenalaista ympäröiviä talous- ja valtarakenteita.
***
Vaalikoneen eräs väittämä oli, että HOK-Elanto on toiminut vastuullisesti. Jos mietitään ensin positiivisia asioita, niin HOK-Elanto on onnistunut siitä, että se on kyennyt vähentämään energian kulutusta, päästöjä, hävikkiä ja jätteitä. Itse näen, että vastuullisuutta on myös se, kuinka S-pankin palvelupisteitä löytyy melko laajasti Prismojen yhteydessä, jolloin S-pankki ei ole lähtenyt muiden pankkien vimmaan konttoreiden ja fyysisten palvelupisteiden lakkauttamisessa.
Silti totta on myös se, että varsinkin täällä pääkaupunkiseudun S-pankkipisteissä ajanvarausaikoja on aika tiukasti ja niitä joutuu odottamaan pitkään – asioiden järjestely niin, että aikoja saataisiin paljon lisää, olisi vastuullinen teko, kuten myöskin edullisten yhdistys- ja pienyritystilien avaamisen mahdollistaminen.
Ekologista muutosta HOK-Elannossa pitää vauhdittaa ja ulottaa se yhä enemmän myös rakenteellisiin ratkaisuihin.
Yksi hyvin ajankohtainen ja selkeä osoitus vastuullisuudesta olisi HOK-Elannon päätös vetää israelilaiset tuotteet pois kaupoista Gazan kansanmurhan ja apartheidin takia.
Tietenkään vastuullisen osuuskaupan ei tulisi käyttää rikkurityövoimaa lakkotilanteissa, vaan ymmärtää ja tukea työntekijöidensä kamppailua paremmista työehdoista ja reilun yhteiskunnan rakentamista työntekijöiden näkökulmasta. Työntekijät ovat kuitenkin osuuskunnankin toiminnan kulmakivi. Osuuskaupan tulee irtaantua työnantajaliiton ja hallituksen linjauksista, jotka rajoittavat mahdollisuuksia parantaa matalapalkka-alojen työehtoja ja heikentävät työntekijöiden asemaa. HOK-Elannon tulee nostaa matalia palkkoja ns. yleistä linjaa enemmän.
Kehittämällä monipuolisia lähipalveluja osuuskauppa voi vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä, asuinalueiden eriytymistä ja palvelujen keskittymistä. HOK-Elannon on syytä palata juurille myös alkamalla uudelleen kehittää – yhteistyössä muun S-ryhmän kanssa – omaa tuotantoa sellaisilla aloilla, jotka edistävät ympäristökriisin torjuntaa.
***
Osuustoiminta on todella kiinnostava ja inspiroiva tapa järjestäytyä ja luoda yhteisön omaa tuotontoa ja toimintaa. Yhteiskunnallisten arvojen, sisäisen demokratian ja erottautumisen rohkeuden kanssa sillä on vahva rooli rakentaa ja visioida taloutta ja yhteiskuntaa, jota ohjaa työväenluokan edut sekä planetaariset rajat ja ympäristön kunnioitus eikä rikkaiden rikastuttaminen ja kaupallisten monopolien kiihdyttäminen.
Vastaa